askolinlasse Stalin kuuli syntymähuutoni 10.8.44. Pelästyi ja suostui rauhaan syyskuussa.

HS-maine varjeltuu: Kk-liite ei julkaise oikaisevaa tietoa!

Jopa on jähmeän omahyväinen vaikenemisen linnake tuo Helsingiun Sanomien kuukausiliitekin!

Lähetin kuukausia sitten liitteeseen kirjeen, jossa tarjosin postia-palstalle Saska Saarikosken  kuukausiliitteessä aiemmin syksyllä julkaisemasta jutusta oikaisevaa tietoa.

Saarikoski väitti, että vasemmistoliiton aikaisemmat aatetoverit saivat oman äänenkannattajan vuonna 1957, kun Kansan Uutiset alkoi ilmestyä.

Oikea tieto on, että aatetoverit (silloin SKDL) saivat pää-äänenkannattajan jo 1944 Vapaa Sana -sanomalehdestä.

SKP:n pää-äänenkannattajaksi ilmestyi vuonna 1946 Työkansan Sanomat.

Edellämainitut vain yhdistettiin vuonna 1957 Kansan Uutisiksi.

Kun kommunisteja (tai SKDL:ää) ei vielä ollutkaan erottautuneina sosiaalidemokraateista, vasemmisto luki vuodesta 1895 Työmies-lehteä. Työmies-lehti mainitaan uudessa Täällä Pohjantähden alla -elokuvassakin.

Myös Ameriikassa luettiin Työmiestä, ja vuodesta 1903 lähtien aivan itse tehtynä suomenkielisenä sanomalehtenä. Lehti jatkui sellisenaan peräti vuoteen 1950 asti, jolloin se alkoi ilmestyä  nimellä Työmies-Eteenpäin.

Yksi sanomalehti tuppaa unohtumaan historiankirjoittajiltakin.

Kyseessä on vuoden 1918 Helsinkiä hallussan pitäneiden punaisten lehti "Suomen kansanvaltuuskunnan tiedonantaja", eräiden nykykommunistien Tiedonantajan esi-isä siis!

Itselläni on hallussa yksi numero tätä alku-Tiedonantajaa.

Sain sen Tampereen Ohranjyvässä entiseltä SS-mieheltä, koska "omat lapset eivät ymmärrä näistä historiallisesti arvokkaista asioista yhtään mitään!"

Kun kuukausiliite ei julkaissutkaan Saska Saarikosken juttua oikaisevaa tekstiäni, lähetin Saarikoskelle sähköpostina samat oikaisut.

Saarikoski, Hesarin omahyväisen ja kaiken "tavallisen kansan"  yläpuolelle asettuneen toimittajatyylin mukaisesti ei vastannut ollenkaan, ei vastannut myöhemminkään, kun lähetin hänen isästään Pentti Saarikoskesta kivan yksityiskohdan itsenäisyyspäivän vietosta 1960-luvulla.

Saska Saarikosken tunnen jo siitä lähtien,kun  Saska oli pikkupoika ja äitinsä pyynnöstä päästin päiviltä pojan yhden sairastuneen lemmikin.

Saska äiti Leena Larjanko tiesi minut työtoverinaan Ilta=Sanomissa eläintieteilijäksi, ja arveli minulla olevan raadollista asennetta eläimen kuolemaan. Niin olikin.

Saska ei siis tylyttänyt itselleen tuntemattoman jorinaukon tietoja, vaan tylyttää yhä ihmistä, joka on leikkinyt hänen kanssaan.

Ajanpuutteeseen Saska ei oikein voi vedota. Onhan hänellä tänä mykistelyaikana ollut aikaa rauhallisesti istua usein telkkarin Pressiklubissa juttelemassa.   

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän tuominen2012jsn kuva
Timo Tuominen

Minä olen saanut omakohtaisesti joulukuussa samansuuntaista signaalia Helsingin Sanomien suunnalta. Lehti tietää liiankin hyvin, että mukavuudenhaluiset massat eivät välitä tulla tietoisiksi epämääräisestä todellisuudesta lehden kulissien takana, ja siksi se kokee yhä peittelemättömämmän omahyväisyyden ja röyhkeyden turvalliseksi. Laiskan kansan vika, ettei puutu asiaan vaan sallii tällaisen jatkua.

Jyri Terttu

Lehdessä on kuitenkin Akuliina Saarikosken alastonkuva. Korvaako se jotain?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Lasse voisi kai ketään loukkaamatta kertoa tuon Ohranjyvässä istuskelleen SS-taistelijan nimen? Minulla jos kellä on kaikki syyt arvostaa Panttipataljoonan sotureita.

Lasse Askolin

En voi kertoa.Monissa keskusteluissamme kävi selväksi - olin silloin Hymylehden toimittaja Tampereella - että hän ei halua julkisesti nimeään yhdistettävän SS-joukkoihin millään tavalla.
Lupaakaan en voi enää pyytää, sillä hän on kuollut.
Sain Ohranjyvässäkin paljon hyviä juttuvihjeitä - juuri Helsingistä muuttaneelle hyvin vaikeasti saavutettava tilanne - kun siellä tuli yleisesti tietoon, etten koskaan pettänyt minulle tietoja ja juttuvihjeitä antaneiden luottamusta.
Tämän miehen luottamuksen sain myös siksi, että hän tunsi erään toisen SS-miehen,josta olin aiemmin tehnyt jutun ja noudattanut kaikkia toiveita, joita haastateltava oli jutun julkaisemisen ehdoiksi asettanut.

Lasse Askolin

Joku Suomen hypoteekki iskeytyi tässä esiin,kun olin juuri saanut sinulle vastauksen valmiiksi.
Kun sain mainoksen pois, vastaustekstini oli kadonnut.
Miten minä menisin ensi viikolla häiritsemään Suomen hypoteekkia?
Miten firma korvaa vaivannäköni?
Salliiko Uusi Suomi todellakin näin häiritsevän mainonnan?
Pitkän vastaukseni sisältö oli, että en voi kertoa nimeä, koska lupasin, etten millään tavalla esitä samassa yhteydessä häntä nimellään ja SS-joukkoja.
Lupaakaan en voi pyytää,sillä mies on kuollut.

No niin, vanhakin teksti löytyi. Suomen hypoteekin häirinnän lopettamiseksi jätän tämänkin näkyviin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kiitos vastauksesta; kunnioitetaan edesmennyttä veteraania ja toimittajan lähdesuojaa. Kaikki SS-miehet eivät todellakaan halua menneisyyttään pengottavan.

Olen nykyään asian suhteen utelias, koska SS-matrikkelin selailu on tuonut esille erittäin kiinnostavia nimiä ja henkilöhistorioita. Siellä kirjan sivuilla ne sinunkin kontaktisi piileksivät, tuhannen neljänsadan miehen joukossa.

Jaakko Anttila

Waffen SS -joukot olivat Saksan asevoimien eliittijoukkoja. Suomalaiset Waffen SS- sotilaat taistelivat itärintamalla pohjoismaisten vapaaehtoisten Viking-divisioonassa vuosina 1942 ja 1943.

Toimituksen poiminnat